Varikkoyhteisölle – Tämä on unelmamme!

Varikkoyhteisölle – Tämä on unelmamme!

Hengellinen mesenaatti?

Sain pitkästä aikaa mahdollisuuden viedä vaimoni Anin ‘treffeille’. Anin suureksi yllätykseksi vein hänet hautausmaalle. Osallistuimme Åbo Akademin järjestämälle opastetulle kierrokselle, jossa tutustuimme menneinä aikoina Turussa vaikuttaneisiin kulttuuripersooniin. Te jotka ette Ania niin hyvin tunne: treffit tältä (ja muiltakin osin) oli hittikamaa :).

Mesenaatiksi kutsutaan sellaista ihmistä joka on suosinut ja taloudellisesti tukenut taiteen- ja tieteenaloja.

Minuun teki suuren vaikutuksen ymmärtää kuinka rikas kaupunki taiteellisesti ja tieteellisesti Turku on – tai oikeastaan mistä syystä tai keiden ansiosta: mesenaattien. Itse opastuksen lisäksi Ani, taidehistorian opiskelijana, selosti minulle tätä ajatusta mesenaateista ja rikasti minua tiedollaan. Mesenaatiksi kutsutaan sellaista ihmistä joka on suosinut ja taloudellisesti tukenut taiteen- ja tieteenaloja. Esim. oma opinahjoni Åbo Akademin teologinen tiedekunta ei olisi olemassa ilman konsulinna Anna von Rettigin miljoonalahjoitusta. Tämä on vain yksi pieni esimerkki. Jäin miettimään miksi moni vauras henkilö ja suku luopui suurista omaisuuksista oman yhteisönsä ja kaupunkinsa rakentamiseksi? Todennäköisesti taustalla oli kristillinen arvo- ja ajatusmaailma. Esim. se jolle on uskottu paljon, siltä odotetaan paljon tai lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa. Ymmärrys myös tämän puoleisen ja tuon puoleisen rikkauksista oli kohdillaan – tiedettiin kumpaa kannattaa kerätä.

miltä yhteiskuntamme näyttäisi jos nykypäivän kristillisen kuluttajuuskulttuurin sijaan oppisimme tekemään hengellisiä sijoituksia ihmisiin ympärillämme?

Tuntuu kuin Jumala olisi puhunut minulle kuiskaten: ”haluan tehdä monet hengellisesti rikkaaksi tässä kaupungissa, jotta he voivat tehdä monia rikkaiksi”. Tämä ajatus onkin tässä viikkojen aikana kypsynyt entisestään kun olen sitä miettinyt ja siitä muille kertonut. Mietin, että jos ihmisten tekemät suuret taloudelliset lahjoitukset 100-150 vuotta sitten vaikuttaa edelleen vahvasti yhteiskuntaamme tänä päivänä niin miltä yhteiskuntamme näyttäisi jos nykypäivän kristillisen kuluttajuuskulttuurin sijaan oppisimme tekemään hengellisiä sijoituksia ihmisiin ympärillämme? Tämä kansakunta kokisi historiallisesti lyhyessä ajassa muodon muutoksen – Kristuksen kaltaiseksi.

Oikeastaan tästä on kyse elämässä Jeesuksen opetuslapsena! Oman napamme sijaan ryhdymmekin katsomaan ja kysymään: missä Jeesusta ei vielä tunneta johon minä voisin sijoittaa aikaani ja resurssejani? Missä on hengellisiä vauvoja joita voin kasvattaa Kristuksen kaltaisuuteen? Missä on nuoria Kristuksessa, jotka tarvitsevat varustamista jotta voivat ryhtyä työmiehiksi ja -naisiksi?

Jokainen Jeesuksen opetuslapsi on kutsuttu samaan mihin Herransakin. Antamaan. Antamaan koko elämänsä, kuten Jeesus antoi: – hän oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, – Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa, – Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, – Herran Jeesuksen omat sanat: ’Autuaampi on antaa kuin ottaa.’

Vajaat kymmenen vuotta sitten, uskoni alkutaipaleella, olin rukouskokouksessa. Siellä eräs henkilö näki kuvan jonka koki olevan minua varten: Hän näki viljasiilon joka aina tyhjentyessä täyttyi entisestään. Monia muita samansuuntaisia rohkaisuja olen kuullut vuosien varrella. Aina kun annan niin Herra täyttää astiani. Näin jälkikäteen en ajattele, että se oli minulle annettu uniikki kehotus. Kuten yo. Raamatunkohdat kuvastavat: se on Jumalan olemus. Herra halusi rohkaista ja opettaa minua tässä ajatuksen ja toiminnan muutoksessa. Eikä hän vieläkään taida olla valmis minun suhteeni…

Minä, vain minä.”

Raamatusta löydämme myös toisen kuva miten ihminen/seurakunta voi elää elämänsä ja minkälaisia seurauksia sillä on. Sefanjan kirjassa (2:15) kerrotaan Niniven kaupungista seuraavaan tapaan: Tämä oli iloinen kaupunki, joka eli turvassa ja sanoi itsekseen: ”Minä, vain minä.” Kuinka autioksi se onkaan tullut, eläinten lymypaikaksi! Ohikulkijat nostavat torjuen kätensä ja viheltävät kauhistuneina. Tämä on sama kuva minkä Galatalaiskirje (6:8) kirje antaa itsekkyyden peltoon kylvämisestä: Joka kylvää siemenen itsekkyyden peltoon, korjaa siitä satona tuhon, mutta se, joka kylvää Hengen peltoon, korjaa siitä satona ikuisen elämän. Tässä näemme kuvan eräänlaisesta hengellisestä laista joka toteutuu vääjäämättä kun elämme itsekeskeisesti.

Parasta kuitenkin on, että kun ryhdymme tekemään valintoja jotka johtavat meitä antamisen elämäntyyliin Jeesuksen elämää mallintaen tulee meistä entistä rikkaampia hengellisesti. Meistä tulee hengellisiä mesenaatteja. Tämä ei ole vain harvojen ja valittujen tie. Tämä on jokaisen Jeesuksen oman tie. Se on Elämä – yltäkylläinen Elämä Jeesuksessa!

Tämä on kaunis kuva Jeesuksen morsiamesta, morsiamesta joka on vailla tahraa

Tämä on työnäkymme eräänlaista pohjavirtaa ja tähän elämäntyyliin haluamme kutsua monia muita mukaan sekä harjaantua myös yhteisönä! Kuvittele – yhteisö täynnä hengellisiä mesenaatteja. Tämä on kaunis kuva Jeesuksen morsiamesta, morsiamesta joka on vailla tahraa. Tähän meidän tulee pyrkiä kaikella voimallamme – Hänen voimallaan, armollaan ja rikkauksillaan!

Toivotan yhteisöllemme ja kaikille kristityille siunattua kesäaikaa. Ladataan pattereita (mahd. loman) ja levon lisäksi harjoitellen ym. elämäntapaa ja yhdytään Paavalin sanoin ylistämään Jumalaa:

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Hän on siunannut meitä kaikella Hengen siunauksella, taivaallisilla aarteilla Kristuksessa.

Pyry Winter

 

Kirjoitus on julkaistu myös Pyryn blogissa sekä lyhennelmänä Wintereiden lähettäjäkirjeessä.


Speak Your Mind

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

XHTML: You can use these tags: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>